Ponilähtö: Hirnakoiden jalanjäljissä - Kymijoen ratsastajat ry

Ratsastusseura Hirnakat perustettiin Elimäellä vuonna 2000. Seura syntyi vastaamaan tarpeeseen koota alueen hevosihmiset yhteen. Nimi vaihtui Kymijoen Ratsastajat ry:ksi vuonna 2006. Seuralla ei ole omaa kotitallia, vaan yhteistyötä harjoitetaan useiden paikallisten toimijoiden kanssa nykyisen Kouvolan ja Iitin alueella.

Nuorisotoiminnalla on alusta lähtien ollut seuran toiminnassa vahva kivijalka, ja sitä on toteutettu niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Seuralaiset ovat aktiivisia valmentautujia ja kilpailijoita, kouluttautujia ja toimihenkilöitä.

Kouvolan poniravikoulu käynnistettiin ravinuorten ja Hirnakoiden yhteistyöllä vuonna 2005. Seurassa on aina ollut monipuolista harrastamista ponien ja hevosten parissa. Seura on vasta parikymmentä vuotta vanha, mutta aktiivisuutensa ansiosta saanut paljon aikaan. Jatkossakin aiomme toimia alueemme hevosihmisten hyväksi reippaalla yhteistyöasenteella, turhia raja-aitoja kumoten. Hevonen yhdistää! Tutustu kotisivuihimme www.kymijoenratsastajat.net ja tule mukaan! Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista. 

Teksti: Viivi Honkimaa

Lähtö 1: Pohjois-Elimäen Hevosystäväinseura

Seuran perustava kokous pidettiin 6.11.1949. Paikalla olivat Korian sen ajan kaikki asiasta kiinnostuneet hevosmiehet. Perustavassa kokouksessa päätettiin rakentaa ravirata. Maa-alue rataa varten saatiin lahjoituksena ja rata saatiin rakennettua. Radan vihkiäisajot pidettiin 15.7.1951.

Radalla pidettiin säännöllistä kilpailutoimintaa vuoteen 1966 saakka. Kahdet kesäravit ja kerran ajettiin talviravitkin. Kilpailutoiminta oli pakko lopettaa, koska alue ei enää vastannut ajan vaatimuksia. Nykyisin alue on viljelysmaana, josta seura saa tuloja toimintaansa. Tulot käytetään raviurheilun hyväksi, kasvatus- ja kannustustoimintaan.

Rata-alueelle on haudattu ravikuningas Valokas ja kuninkuuskilvan kakkonen, Rymy-Murto. Hevosille on pystytetty muistomerkki. 

Lähtö 2: Lauri T. Sinkkonen - Kymen-Karjalan Hevosenomistajat

Lauri T. Sinkkonen saapui tähän maailmaan tarkalleen 14.7. 1937, aamulla vartin yli kuusi. Paikka oli Partasen sauna Pyhäselän Haavanpäässä. Samalta kylältä on lähtöisin toinenkin ”ravi-Lauri”, Tuhannen voiton klubiin kuuluva Lauri Turunen. Sinkkosen Einari-isä oli hevoskauppias, ”parisniekka”, ja hevosmiehen veri tarttui poikaankin. Kotikylän Turusen suoralla hän ajoi 11-vuotiaana ensimmäistä kertaa kilpaa. Toinen sija toi palkinnoksi puukon, aivan tupen hankintaan saakka järjestävällä seuralla ei ollut varoja.

Sinkkonen lähti nuorena miehenä merille ja vietti niissä töissä yhdeksän vuotta. Vuonna 1961 hän tuli lomallaan käymään Kouvolaan, johon hänen veljensä Arvo oli perustanut vaatetustehtaan. Veljen pyynnöstä Lauri jäi pysyvästi maihin ja Kouvolaan. Myös hevoset palasivat samalla kuvioihin, ensimmäinen kilpahevonen oli lämminverinen Liitäjä 21,0a. Parhaiten Sinkkosen ajokeista muistetaan varmasti harmaa gletseriläinen Ramblas, jonka ennätys 18,1a oli asiallista luokkaa 1970-luvulla.

Edustajana työelämänsä tehnyt Sinkkonen on ollut paljon mukana Kymen-Karjalan Hevosenomistajien toiminnassa ja on yhdistyksen kunniajäsen. Raviurheilun suhteita Venäjälle luonut ja vaalinut Finnish Trotting Club on käytännössä hänen luomuksensa. Hän toimi ensimmäiset 20 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana ja viimeiset pari vuotta kunniapresidenttinä. Lauri T. Sinkkonen on palkittu raviurheilun edestä tekemästään työstä Suomen Hippoksen hopeisella kunniamerkillä.

Teksti: Harri Lind

 

Lähtö 3: Orilaiduntoimintaa 60 v. Miehikkälässä - Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto

Liiton omistuksessa orilaitumena Miehikkälässä toimiva Haukniemen tila on ollut jo vuodesta 1962. Tänä vuonna varsat siis laskettiin perinteikkäälle laitumelle jo 60. kerran.  Haukiniemen tila on kooltaan noin 28 ha, josta laitumena on noin 22 ha. Tila sijaitsee Suur-Miehikkälän pitäjässä. Laitumelle lasku on myös suosittu kesäkauden avaava yleisötapahtuma, jossa parhaimpina vuosina on ollut lähes 3000 katsojaa.

Orivarsat lasketaan laiduntamaan koko kesäksi luonnonkauniiseen vesistöjen rajaamaan ympäristöön, jolloin hevoset laiduntaessaan ja sosiaalisia taitoja laidunryhmässä opetellessaan samalla toimivat tehokkaina luonnonhoitajina ja pitävät perinnemaisemaa siistinä.

Kymen-Karjalan Hevosjalostusliiton orivarsalaitumilla on moni raviratojen nimekäs juoksija luonut pohjakuntoon ja hionut sosiaalisia taitojaan. Orilaidunpaikat Miehikkälän laitumelle ovat suosittuja ja varauskirjan avauduttua vuoden vaihteessa paikat täyttyvätkin pikavauhtia.

Teksti: Jenni Timlin

Lähtö 4: Ilmo Seppälä - Anttilan Hevoskasvattajat

Kunnallisneuvos Ilmo Seppälä on pitkän linjan poliitikko ja vankkumaton raviurheilun ystävä Valkealan Anttilasta. Ilmo on ollut aktiivisesti mukana perinteikkäässä Anttilan Hevoskasvattajat ry:n toiminnassa mm. ideoimassa ja toteuttamassa Anttilan ravirataa sekä toimien seuran puheenjohtajana. Ajatus omasta, Kymenlaakson voimavaroja kokoavasta suurkilpailusta, on myös lähtöisin Ilmolta. Tuumasta toimeen ryhtyi Ilmo yhdessä Alpo Horpun kanssa ja niin syntyi Kymi GP. Ilmo viettää leppoisia eläkepäiviä yhdessä puolisonsa Irjan kanssa Anttilassa yhä aktiivisesti hevosurheilua seuraten. 

Teksti: Paula Seppälä

Lähtö 5: Ari Lindgren - Finnish Trotting Club

Vuonna 1948 syntynyt kausalalainen Ari Lindgren päätti mittavan ravituomarin uransa Lappeenrannassa 28.7.2022, kun Hippoksen ikäsäännöt tähän pakottivat. Hän ehti työskennellä vuodesta 1989 alkaen yhteensä 1705 kertaa tuomarina tai valvojana kilpailutornissa, 16 eri raviradalla. Tutuimmat radat häneelle olivat Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.

Pikkupojasta alkaen hevosten kanssa toimineelle ja muutaman lähdön kilpaakin ajaneelle Lindgrenille tuli suuri elämänmuutos vuonna 1983. Hän tippui työtapaturmassa kahdeksasta metristä suoraan betonilattialle säilyttäen kuitenkin henkensä, mutta päätyen sairauseläkkeelle. Tässä kohtaa raviurheilu ja myöhemmin myös golf antoivat miehelle eteenpäin vievää elämänlaatua.

Kumpikin harrastus on vienyt hänet myös seuratoimintaan. Iitin Hevosystäväinseurassa hän on toiminut puheenjohtajanakin ja Iitti Golfiissa hän on perustajajäsen ja johtokunnan jäsen. Golfissa hänen tasoituksensa on tällä hetkellä 21,2, parhaimmillaan se on ollut 15,8. Viime vuonna pelattuja kierroksia tuli 85.

Työstään raviurheilun hyväksi Ari Lindgren on palkittu Hippoksen kultaisella ansiomerkillä. Hän on myös vetänyt hevosenomistajaporukoita, kuten muun muassa Tammahambokakkosen Penelope Bagin. Vaikka tuomaritorni nyt jäi, on raviurheilu edelleen kiinteä osa hänen elämäänsä. ”Tykkään tästä pirusti, tämä on minun juttuni”, mies toteaa. 

Teksti: Harri Lind

Lähtö 6: Matti Hyytiäinen ja harjoitusrata - Kuusankosken Hevosystäväinseura r.y.

Kuusankosken Hevosystäväinseura teki vuonna 1992 oman harjoitusradan Pilkanmaahan puheenjohtaja Matti Hyytiäisen johdolla. Lähestulkoon kokonaan talkootöillä toteutettu hanke rakentui Pilkama Oy:n antamalle ja Kuusankosken kaupungin vuokraamalle alueelle Pilkanmaantien loppupään ja Kymijoen väliseen metsikköön. Harjoitusrata poisti monta hevosmiesten ongelmaa, enää ei tarvinnut ajaa yleisillä teillä, eikä varsojen ja kovempi vauhtisten kanssa tarvinnut lähteä Kouvolaan harjoittelemaan. Harjoitusradan perustamiseen oli varattuna n. 40 000–50 000 markan budjetti ja radasta muodostui 6 m leveä ja kilometrin mittainen ympyrän muotoinen rata ympärivuotiseen käyttöön. 

Lähtö 7: VJ-Tuotanto Seppo Vesala - Sippolan Oriyhdistys ry

V.j.-Tuotanto Oy tuli takavuosina kaikille raveissa kävijöille tutuksi videotuotannoistaan. Mies näiden takana on kouvolalainen, vuonna 1955 syntynyt Seppo Vesala, joka yhdessä Tuomas Juntusen kanssa omisti yhtiön. Ravien videoinnin yhtiö lopetti jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta Vesalan nimi on pysynyt esillä menestyksekkäänä ravivalmentajana. Myös hänen tyttärensä Maarit on ollut tallin hevosten valmentajana.

Isän ja tyttären huippuhetki oli vuoden 2006 suomenhevosten Kriterium, jossa V.j.-Tuotannon kasvattama ja omistama Poken Poika oli Juha Utalan ohjastamana paras. Poken Pojasta jäi yhdeksän jälkeläistä, joista Vesalalle itselleen Annin Vappu 23,5a. Se oli vuoden 2017 Villinmiehen Tammakilpailussa toinen.

Samasta emästä Poken Pojan kanssa oleva Poken Viasko 23,6a kilpaili menestyksellä V.j.-Tuotannon omistuksessa, mutta Tapio Perttusen valmennuksessa. Osaomistajana Seppo Vesala on ollut muun muassa Kymenlaakso-ajon kakkosessa ja Derbyn kolmosessa Irwin Kempissä.

Teksti: Harri Lind

Lähtö 8: Paveliina - Iitin Hevosystäväinseura r.y.

Paveliina syntyi Leila ja Reino Perttolan talliin Elimäelle vuonna 1968. Tamma aloitti kilpauransa samana päivänä, kun se oli mahdollista. Reino Perttola ohjasti sen toiseksi Lahden vanhalla raviradalla 1.7.1971. Ensimmäinen ennätys kirjattiin ajalla 55,3a/1500 m. Aina juoksijahevosista kiinnostunut Kaarlo Partanen kävi pian tämän jälkeen koeajamassa Paveliinaa ja myös osti sen. Hänen silmäänsä osui tamman rakenteessa erityisesti sen huomattava pituus. Säkäkorkeudeltaan 155 senttisen tamman rungon pituus oli peräti 16 senttiä enemmän.

Monta viikkoa Paveliina ei ehtinyt Partasen omistuksessa olla. Hän ilmoitti sen elokuun alussa Orimattilan raveihin, mutta muutama päivä ennen kilpailua naapurikylän mies Erkki Litmanen ilmaisi mielenkiintonsa ostaa juoksijahevonen. Partanen tarjosi Paveliinaa ja siitä myös tehtiin kaupat. Samalla sovittiin, että Orimattilan startti ajetaan ja vasta sen jälkeen tamma matkaa uuteen kotiin. Tällä kertaa tamma sijoittui neljänneksi ja paransi ennätystään toista sekuntia, kun voiton vei hieno kymenlaaksolainen tuleva tähtijuoksijaori, Markku Lankin Keikari.

Nelivuotiaana Paveliina kilpaili vain kerran, mutta meno ei sille oikein maittanut ja seuraavan kerran tamma nähtiin kaviouralla vasta kahdeksanvuotiaana. Välissä se tekaisi kaksi vieteriläistä orivarsaa, jotka ikävä kyllä lopulta jäivät sen ainoiksi jälkeläisiksi. Näistä V.P. Viseri nousi huippujuoksijaluokkaan ennätyksellä 34,3a.

Varsojen jälkeen Paveliina palasi radoille jo paljon valmiimpana ja kun loppuvuodesta 1976 rattaille löytyi hovikuskiksi Allan Korpi, alkoi todella tapahtua. Kahdeksanvuotiskauden jälkeen tamman ennätys oli 37,1a, seuraavana vuonna jo 30,4a. Kymmenvuotiaana Paveliina oli sitten uransa huipulla. Nopea nousu sarjoissa vei sen Etelä-Suomen voitokkaaseen maakuntaravijoukkueeseen ja takasi paikan myös kuningatarkilpailuun. Tampereen vuoden 1978 kuningatarkilpailussa Paveliina oli hyvä viides kokonaiskilpailussa. Nimenomaan nopeudestaan tunnettu tamma oli maililla kolmas ajalla 26,5a, joka myös jäi sen lopulliseksi ennätykseksi. Sillä se oli vuoden seitsemänneksi nopein suomenhevostamma.

Seuraavana vuonna Paveliina ei ollut enää aivan samassa vireessä, mutta toki riittävässä päästäkseen mukaan Mikkelin kuningatarkilpailuun. Silloin mentiin vielä säännöillä, joissa mukaan otettiin 16 tammaa. Ne juoksivat kaksi alkumatkaa kahdessa kahdeksan hevosen lähdössä, joista parhaat kymmenen pääsi 3 000 metrille. Paveliina ei selviytynyt päätösmatkalle. Tämän jälkeen Paveliina jätti kilparadat. Sitä ei saatu runsaista yrityksestä huolimatta enää kantavaksi ja viimeiset vuotensa tamma vietti nuorten harrasteratsuna.

Teksti: Harri Lind

Lähtö 9: Reijo Vainikka - Haminan Seudun Hevosseura ry

Ensi maaliskuussa 70 vuotta täyttävä haminalainen Reijo Vainikka on edelleen raviurheilussa täysillä mukana. Virallisesti hänellä ei enää ole valmennettavia, ne ovat hänen tyttärensä Minna Vainikan nimissä. Niistä Minna ajaa tänään naistenlähdössä isänsä omistamaa valiojuoksijaori Kakea. Kilvanajossa Reijo Vainikka on kuitenkin nähty tänäkin kesänä.

Valkealan Tuohikotista kotoisin oleva Reijo Vainikka muutti Haminaan vuonna 1985. Jo Tuohikotissa hänen perheellään oli tähtijuoksijaori Suhari. Vain 147 senttiä korkea ori nousi kuninkuuskilpailutasolle saakka. Vuonna 1976 se osallistui Jyväskylän kuninkuuskilpailuun Reijon veljen Matin ohjastamana.

Kirvesmiehenä työskennellyt Reijo Vainikka ryhtyi päätoimiseksi ravivalmentajaksi vajaat kolmekymmentä vuotta sitten, kun terveysongelmat estivät timpurin hommat.  Unohtumattomin hänen 163 ohjastamastaan voitosta on varmasti Villinmiehen Tammakilpailun ykkönen Namskin Virralla vuonna 2004. Silloin toiseksi jäi ikäluokkaa tylysti hallinnut I.P. Vipotiina, josta jatkossa tuli kaikkien aikojen suomenhevostamma. 

Teksti: Harri Lind

Lähtö 10: Pimun Piirto - Anjalan Hevosystäväinseura ry

Pimun Piirto syntyi vuonna 1995 anjalankoskelaisen Tarmo Jokirannan kasvattamana ja pysyi hänen omistuksessaan elämänsä loppuun saakka. Viisivuotiskaudesta alkaen Jokiranta myös valmensi tammaa. Kilpailuissa tamman ohjissa nähtiin uran varrella monta kuskia, mutta selkeästi useimmin Jokirannan lankomies Pertti Niveri vastasi ohjastuksista.

Pimun Piirto kuitenkin aloitti kilpauransa nelivuotiaana, kuulun suomenhevosmiehen Taisto Nurmion laittelemana. Tamma aloitti voitolla paikallisravitasolla, mutta seuraava ykkönen tuli vasta viisivuotiaana. Sillä kaudella Pimun Piirto lähti kehittymään aimo harppauksin. Viisivuotiskausi huipentui Villinmiehen Tammakilpailun kakkoseen, edelle jäi vain moninkertainen SE-tamma Kihin Tiina. Siitä eteenpäin Pimun Piirto jyräsi kohti tammojen avointa tasoa. Erityisesti pidemmät matkat olivat sen mieleen. 2600 metrin matkan V75-voitto huippudivisioonassa juuri Jokimaan vyoden 2003 Kuninkuusravien alla vakuutti valitsijalautakunnan ja se pääsi ensimmäistä kertaa kuningatarkilpailuun. Pimun Piirto täytti paikkansa mainiosti ja oli kokonaiskilpailun kuudes. Seuraavana vuonna sitä ei valittu mukaan, mutta Seinäjoen vuoden 2005 kuningatarkilpailussa Pimun Piirto nähtiin. Siellä avausmatkan hylkäys vei mahdollisuudet, jotka olisivat olleet muuten mainiot aivan mitalisijojen tuntumaan kokonaiskilpailussa, sillä sunnuntain molemmissa lähdöissä se oli kuudes. Vuonna 2006 tamma jätti kilparadat, mutta tekaisi vielä ennätyksensä 22,9a.

Siitoksessa Pimun Piirto osoittautui selkeäksi periyttäjäksi, mutta epäonnekkaasti sen suku ei silti enää jatku eteenpäin. Sen ensimmäinen varsa oli tamma ja Saran Salamasta, mutta kuoli kolmeviikkoisena. Sen jälkeen Pimun Piirto teki seitsemän orivarsaa peräkkäin. Niistä useimmat ruunattiin, eikä oriiksi jääneitä käytetty siitoksessa. Paras Pimun Piirron jälkeläinen on yhä kilpaileva Pireus 22,9a, jonka voittosummaa hipoo 100 000 euroa.

Pimun Piirto kuoli 19-vuotiaana, vuonna 2014. 

Teksti: Harri Lind